SÄÄNNÖT
1§ Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja kielet
Yhdistyksen nimi on Suomen Vammaisten Lasten Tuki r.y., ruotsiksi Stödföreningen För
Finlands Handikappade Barn r.f. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki, toimialue on koko maa.
Yhdistyksen kielenä on suomi.
2§ Tarkoitus ja toimintamuodot sekä toiminnan rahoitus
Yhdistyksen tarkoitus on edistää vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheittensä
yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja hyvinvointia.
Yhdistys järjestää vammaisille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen koulutus- ja
virkistystilaisuuksia. Toiminnassa pääpaino on perheissä ja perheiden yhdessäolossa ja -
tekemisessä. Resurssiensa mukaan yhdistys seuraa ja osallistuu yhteiskunnalliseen
keskusteluun kohderyhmäänsä koskevissa ajankohtaisissa kysymyksissä (muun muassa
kuntoutuksen, koulutuksen, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden osa-alueilla). Yhdistys voi
rahoituksensa puitteissa jakaa avustuksia yksilöille ja yhteisöille, avustuksen tulee kohdentua
yhdistyksen tarkoitusta edistävästi. Yhdistys pyrkii yhteistyöhön muiden vammaisjärjestöjen
kanssa tehdäkseen yhteistyötä ja edistääkseen tarkoitustensa toteutumista.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi ja toimintansa tukemiseksi yhdistys voi periä jäseniltään
jäsenmaksua ja voi luvan saatuaan järjestää myyjäisiä, arpajaisia, juhlia ja illanviettoja sekä
rahankeräyksiä. Se voi myös myydä jäsentuotteita ja harjoittaa majoitus- ja ravitsemustoimintaa
sekä lisäksi muuta taloudellisesti pienimuotoista toimintaa. Yhdistys voi vastaanottaa
avustuksia, lahjoituksia ja jälkisäädöksiä. Yhdistys voi omistaa toimintansa kannalta tarpeellisia
kiinteistöjä ja muuta kiinteää ja irtainta omaisuutta. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai
muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.
Yhdistys on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.
3§ Jäsenyys
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, joka hyväksyy
yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Yhdistys voi hyväksyä kannatusjäseneksi yksityisen
henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen
hallitus hyväksyy varsinaiset ja kannatusjäsenet.
Yhdistys voi kutsua kunniajäsenekseen henkilön, joka ansiokkaasti on edistänyt yhdistyksen
tarkoitusta. Kunniajäseneksi kutsuminen tapahtuu yhdistyksen kokouksessa ja ehdotus
katsotaan hyväksytyksi, jos vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä kannattaa
ehdotusta. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta. Kunniajäsenyys on elinikäinen.
Yhdistyksen jäsen suorittaa kalenterivuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden päättää
yhdistyksen vuosikokous.
Yhdistyksen jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä joko kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksen kokouksessa. Eron katsotaan tapahtuvan sen
kalenterivuoden päättyessä, jolloin eroilmoitus tehtiin. Eroava jäsen on vapaa jäsenmaksusta
seuraavan kalenterivuoden alusta lähtien. Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, joka on
toiminnallaan vahingoittanut yhdistystä tai muuten toiminut yhdistyksen tarkoitusta vastaan. Jos jäseneltä on rästissä kahden vuoden jäsenmaksut, hallitus katsoo hänet eronneeksi
jälkimmäisen jäsenmaksuvuoden lopussa.
4§ Hallitus
Yhdistyksen toimintaa johtaa vaalikokouksessa valittu hallitus, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja, sekä neljä (4), kuusi (6), kahdeksan (8) tai kymmenen (10) jäsentä, joiden kausi on kaksivuotinen. Lisäksi hallitukseen voidaan nimetä 0-2 varajäsentä vuoden toimikaudeksi. Vuosittain erovuorossa on vähintään kaksi jäsentä. Ensimmäisellä kerralla erovuoroisuuden valitsee arpa. Sen jälkeen eroaminen tapahtuu vuoron mukaan. Varajäsenten kutsumajärjestys päätetään vaalikokouksessa. Varajäsenillä on läsnä- ja puheoikeus hallituksen kokouksessa. Äänioikeus heillä on vain silloin, kun heidät on kutsuttu poissaolevan hallituksen jäsenen tilalle.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Lisäksi valitaan sihteeri, rahastonhoitaja ja tarvittaessa muita toimihenkilöitä, jotka ovat velvollisia ottamaan osaa hallituksen kokouksiin, joissa heillä on puhe- mutta ei äänivaltaa, mikäli he eivät kuulu hallitukseen.
Hallitus voi tarvittaessa asettaa toimikuntia yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet hallituksen jäsenistä on paikalla.
Jos hallituksen jäsen on kutsun saatuaan poissa kolmesta perättäisestä kokouksesta ilman
hyväksyttävää estettä, yhdistyksen kokous voi erottaa hänet hallituksesta.
Kannattajajäsen ei voi kuulua hallitukseen.
Hallituksen jäsenen tulee olla yhdistyksen jäsen, ja hallitus pyritään valitsemaan niin, että siinä on mahdollisimman monipuolinen edustus yhdistyksen toimialaan ja toimialueeseen liittyvää kokemusta, tuntemusta ja osaamista.
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri yhdessä tai jompikumpi yhdessä
rahastonhoitajan tai varapuheenjohtajan kanssa.
5§ Yhdistyksen toimikausi
Yhdistyksen toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös hallituksen toimintakertomuksen
kanssa on annettava viimeistään 31.1. tilin- tai toiminnantarkastajalle. Tilin- tai
toiminnantarkastajan on annettava vuosikokoukselle tarkastuksesta kirjallinen lausunto, joka on jätettävä hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.
6§ Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen varsinaisia kokouksia pidetään kahdesti vuodessa. Vuosikokous helmi-
maaliskuussa ja vaalikokous loka-marraskuussa.
Ylimääräisiä kokouksia pidetään, kun yhdistyksen hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos
vähintään kymmenen (10) yhdistyksen jäsentä pyytää sitä hallitukselta kirjallisesti. Tällöin
kokous on pidettävä kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluessa siitä, kun asianmukainen
pyyntö on saapunut hallitukselle.
Hallitus kutsuu yhdistyksen kokouksen koolle kirjallisesti kirjeellä tai sähköpostilla. Kirjeet on
postitettava viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta, sähköposti lähetetään samoin kolme
viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.
Yhdistyksen vuosikokouksessa esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilin- tai
toiminnantarkastajan lausunto. Kokouksessa päätetään myös tilinpäätöksen vahvistamisesta ja
vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Vuosikokous määrää
jäsenmaksun suuruuden ja käsittelee kysymykset, jotka on neljätoista (14) päivää aiemmin
pyydetty ottamaan mukaan kokouksen ohjelmaan hallitukselle osoitetulla kirjallisella
anomuksella.
Vaalikokous sisältää puheenjohtajan vaalin, hallituksen jäsenten vaalin erovuorossa olevien
tilalle, tilin tai toiminnantarkastajan ja hänen varamiehensä vaalin, tulevan vuoden
toimintasuunnitelman hyväksymisen sekä tulevan vuoden talousarvion hyväksymisen.
Kokouksessa käsitellään myös kysymykset, jotka on neljätoista (14) päivää aiemmin pyydetty
ottamaan mukaan kokouksen ohjelmaan hallitukselle osoitetulla kirjallisella anomuksella.
Yhdistyksen kokouksessa äänioikeus on varsinaisilla ja kunniajäsenillä. Kannattajajäsenillä on
ainoastaan puheoikeus. Yhdistyksen ja sen hallituksen kokouksissa ratkaisee äänten
yksinkertainen enemmistö, mikäli laissa tai näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänten
mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa, jotka ratkaistaan arvalla. Vaali
toimitetaan suljetuin lipuin. Valtakirjalla ei voi äänestää.
Yhdistyksen kokoukseen voi osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä
myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, samoin hallituksen
kokouksessa on etäosallistumismahdollisuus. Hallitus voi hoitaa kiireellisiä asioita myös
sähköpostikokouksin.
7§ Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta, yhdistyksen purkamisesta, kiinteistön ostamisesta ja
myymisestä tai omaisuuden kiinnittämisestä on tehtävä yhdenmukainen päätös kahdessa,
vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa ja päätöksen pätevyyteen
vaaditaan vähintään kolme neljäsosaa kaikista annetuista äänistä. Kokouskutsussa on
mainittava sääntöjen muuttamisesta, yhdistyksen purkamisesta tai omaisuuteen kohdistuvista
päätöksistä. Hallitus voi kuitenkin tehdä osakeomistuksen suhteen päätöksiä itsenäisesti ilman
yhdistyksen kokousta, kun omistuksen hoito yhdistyksen etu huomioiden sitä edellyttää.
Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, käytetään sen mahdollisesti jäljelle jääneet varat
samoihin tarkoituksiin kuin yhdistys pyrkii päättävän kokouksen määräämällä tavalla